Ihmiset

Projektiin osallistuvien esittely

Tuomas hugging a kelo

Tuomas Aakala on Kelo-projektin koordinaattori ja apulaisprofessori Itä-Suomen yliopistossa. Kelo-projektissa häntä kiinnostaa selvittää ikonisten kelopuiden dynamiikka – mitkä prosessit vaikuttavat niiden kehitykseen ja pitkäikäisyyteen metsäekosysteemin osana.

Philippe Fayt next to an aspen

Philippe Fayt on villieläinbiologian postdoc Itä-Suomen yliopistosta, joka nykyisin toimii projektisuunnittelijana Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY), mutta jakaa aikaansa myös kansalliselle liito-orava kartoitukselle sekä nyt Kelo-projektille. Kelo-projektissa Philippe on kiinnostunut kelopuiden merkityksestä itäisten boreaalisten metsien kolopuutarjonnassa, ja siitä miten kelojen ominaisuudet (koko, lahoaminen, morfologia) vaikuttavat kolojen muodostumiseen, tyyppiin ja asuttamiseen. Näihin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää, jotta voimme ymmärtää kolopuiden merkityksen metsän monimuotoisuudelle. 

Tilla coring an oak

Mariina Günther, lempinimeltään Tilla, tekee väitöskirjansa Kelo-projektissa. Hän keskittyy kelojen kemiallisen koostumuksen tutkimiseen, tarkoituksena selvittää onko kelojen ja muiden kuolleiden mäntyjen kemian välillä eroja, ja millaisia erot ovat. Tämän avulla voimme ehkä ymmärtää, miten kelot muodostuvat ja mitkä tekijät (kuten vahingoittuminen metsäpaloissa tai muulla tavalla) vaikuttavat kelojen kemialliseen muutokseen. Tilla haluaa olla mukana turvaamassa dynaamisen ja monimuotoisen boreaalisen metsäekosysteemin tulevaisuutta.

Antti profiili

Professori Antti Haapala tutkii erilaisia tapoja muuntaa puubiomassaa jalostetuiksi tuotteiksi teollisissa prosesseissa sekä soveltavilla aloilla. Haapala on prosessitekniikan tohtori ja soveltavan fysiikan dosentti, tutkimusryhmän johtajana toimimisen ohella hän johtaa Kestävät teknologiat -tekniikan alan koulutusohjelmaa. Hän on ollut kehittämässä kestäviä menetelmiä kemialliseen puun jalostukseen, tutkii paperimassan ja paperituotteiden valmistusprosesseja sekä nanoselluloosan valmistusta ja biokomposiittien kehitystä. Haapala on julkaissut tieteellisiä artikkeleja mm. metsäbiotaloudesta, prosessisuunnittelusta, yksikköoperaatioista, paperituotteiden ominaisuuksista ja tuotannosta sekä selluloosakuitujen ominaisuuksista ja sovellutuksista.

Panu Halme investigating a log

Panu Halme on Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori. Hän on opiskellut vuosia puulla elävien sienten suojelubiologiaa ja on erityisen kiinnostunut metsälaikkujen historian ja niiden asuttamien lajien vuorovaikutuksesta. Kelo-projektissa Panu tutkii kelosta riippuvaisia lajeja ja mahdollisia menetelmiä luoda keinotekoisesti keloja. 

Teppo Helo sitting by a stump

Teppo Helo toimii luonnonsuojeluasiantuntijana Kainuun Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa (ELY). Hän on viime vuosina selvittänyt boreaalisen vyöhykkeen kääpä- ja orvakkalajiston ekologiaa sekä levinneisyyttä. Teppo myös valokuvaa maastossa kaikki kääväkkäät, joista otetaan näytteet, jotta lajien makroskooppisia tuoretuntomerkkejä saadaan dokumentoitua nykyistä paremmin. Teppo Helon kuvagalleriaan pääset tästä linkistä. 

Kaisa in Ruunaa in 2010

Kaisa Junninen työskentelee Metsähallituksen Luontopalveluissa lajiensuojelun erikoissuunnittelijana. Mykologina häntä kiehtovat erityiset kääpälajien yhteisöt, joita löytyy ainoastaan vanhoilta kaatuneilta kelopuilta. Kelo-projektissa Kaisa auttaa löytämään sopivat tutkimusalueet ja suunnittelemaan kelojen ennallistamistoimenpiteitä Metsähallituksen suojelemilla alueilla. 

Jari Kouki exploring a big, old and partly burned standing kelo tree

Jari Kouki on metsäekologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut aiemmin mm. kelojen dynamiikka, niiden puuaineksen kemiaa ja lahoamista sekä keloihin ja muihin kuolleisiin pystymäntyihin liittyvää eliölajistoa. Erityiskohteena on ollut tulen ja metsäpalojen vaikutus keloihin ja niiden lajistoon. Kelo-hankkeessa hän on Aleksi Nirhamon väitöskirjan pääohjaaja ja ohjaajana myös Tilla Güntherin ja Pemelyn Santosin väitöskirjoissa. Jarin tutkimuksiin voi tutustua tarkemmin hänen nettisivuillaan.

Niina Kuosmanen next to a charred stem

Niina Kuosmanen on paleoekologi, joka työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy lauhkean vyöhykkeen vuoristometsien ja boreaalisten metsien pitkän ajan (tuhannen vuoden) dynamiikkaan. Kelo-projektissa häntä kiinnostaa boreaalisten metsien aiempi häiriödynamiikka ja erityisesti metsäpalojen historia sekä näiden vaikutus metsän rakenteelle ja koostumukselle. 

Ritva taking a drone picture

Valokuvataiteilija Ritva Kovalainen on 90-luvun alusta lähtien tarkastellut metsää ja siihen liittyviä ekologisia ja kulttuurisia kysymyksiä eri perspektiiveistä. Tuotantoaan Kovalainen on julkaissut kirjojen, elokuvien ja näyttelyiden muodossa.  Kelo-projektissa hän jatkaa visuaalista tutkimustaan luonnonmetsän parissa dokumentoiden niin tutkijoiden tekemää työtä kuin kelojen ikiaikaista estetiikkaa.  

Timo Kuuluvainen

Timo Kuuluvainen on vanhempi yliopistolehtori ja metsäekologian dosentti Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla. Hänen tutkimus- ja opetustoimintansa on keskittynyt luonnonmetsien ekologiaan ja tämän tiedon käyttöön metsien ennallistamisessa, monimuotoisuuden turvaamisessa ja ekologisesti kestävien metsänhoitomenetelmien kehittämisessä.  

Juho Paukkunen with an insect net

Juho Paukkunen työskentelee museomestarina Luonnontieteellisessä keskusmuseossa eli Luomuksessa ja on koulutukseltaan filosofian tohtori. Juhon väitöskirjatyö käsitteli Pohjois-Euroopan kultapistiäisten taksonomiaa ja ekologiaa. Hän toimii pistiäistyöryhmän puheenjohtajana ja osallistui Suomen pistiäislajiston uhanalaisuusarviointeihin vuosina 2010 ja 2019. Viime vuosina suuri osa Juhon ajasta on mennyt erilaisiin mesipistiäisiä ja muita pölyttäjiä koskeviin hankkeisiin (esim. TEKOPÖLY, PÖLYMETSÄ ja PEBIHOITO-hankkeet sekä kansallinen pölyttäjäseuranta). Kelotutkimuksessa Juhon tehtävä on selvittää kelojen merkitystä pistiäisten elinympäristöinä ja pesäpaikkoina. 

Aleksi measuring the height of a tree

Aleksi Nirhamo on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutkii mäntyjen epifyyttijäkäliä, ja tässä projektissa hän tutkii kelojen jäkäläyhteisöjä. Aleksi on erityisesti kiinnostunut kelojen jäkäläyhteisöjen kehittymisestä ajan myötä puun kuoleman jälkeen, sekä vanhimpien kelojen jäkälälajikoostumuksesta.

Pem working in a rocky scenary

Pemelyn Santos on työskentelee kohti Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin tutkintoa Itä-Suomen yliopistossa Tuomas Aakalan ja Jari Koukin ohjaamana. Kelo-projektissa hän keskittyy kelopuiden dynamiikkaan boreaalisissa metsissä maisematasolla. Hänen tutkimuksensa päätavoitteina on tutkia kelojen kasvuhistoriaa, niiden muodostumisen kaavaa, sekä aikaa, jonka ne seisovat pystyssä kuoleman jälkeen. Lisäksi hän tutkii metsän häiriöiden vaikutusta kelojen muodostumisessa.

Sanni Seppo working in the forest

Sanni Seppo on Kelo-projektissa mukana valokuvataiteilijana. Hän tutkii kelojen teemaa kuvin; niin itse kelopuita ja niissä asuvia otuksia kuin myös kelotutkijoidenkin työtä.   

Gergely Várkonyi next to an anthill

Gergely Várkonyi on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ystävyyden puiston tutkimuskeskussa Kuhmossa. Hän järjestää ja koordinoi kansainvälisiä projekteja, joissa pyritään tutkimaan kelopuita ja niihin liitännäisiä lajeja, erityisesti Venäjän puoleisessa Karjalassa. Tässä Kelo-projektissa Gergelyn pääasiallinen kiinnostus liittyy kolopesivien hyönteisten ja niiden luontaisten vihollisten kelopuiden käyttöön.

Harri Vasander in Iceland in 2022

Harri Vasander on suometsätieteen professori Helsingin yliopiston metsätieteiden osastolla. Hän eläköityy marraskuussa 2022, mutta jatkaa Kelo-projektissa työskentelyä kenttäapulaisena tarpeen ja voimiensa mukaan. Lisäksi hän on mukana projektista tiedottamisessa sekä suunnittelemassa ja toteuttamassa suurelle yleisölle tarkoitettuja seminaareja, kirjoja ym.